Arkikuntoutuksen 10 käskyä

Otsikko, arkikuntoutuksen 10 käskyä, kuulostaa suorastaa pontevalta. Mutta sellainen voima siinä arjessa tapahtuvassa kuntoutuksessa on. Se on parhaimmillaan vahvan lempeää, ilolla kuorrutettua yhdessäoloa, josta pieni ponnistaa kohti täyttä mittaansa.

Olemme koonneet Satakieliohjelman blogiin 10 vinkkiä arkikuntoutukseen – tässä postauksessa tehdään pieni katsaus käsitellyihin aiheisiin, ja kootaan kaikki vinkit yhteen kasaan. Tarkoituksena ei ole, että hiki päässä toteutat kaikkia vinkkejä arki-iltojen vilskeessä. Mutta tarkoituksena on muistuttaa, miten tärkeää kuulovamman, ja kuntoutuksen, huomioiminen, arjessa on. Ne on pieniä asioita ja pieniä tekoja. Moni isomman kuulovammaisen lapsen vanhempi kokee katsoessaan taaksepäin, että aluksi kuntoutuksen nivominen osaksi arkea oli työlästä – niinhän minkä tahansa uuden asian kanssa on –, mutta pian siitä tuli tapa olla ja elää.

Tässä siis pikakertauksena arkikuntoutuksen 10 vinkkiä:

1. TEKNIIKKA. Tekniikka on kuntoutuksen mahdollistaja. Kuulokojeiden ja/tai sisäkorvaistutteiden aktiivinen käyttö on edellytys kuntoutumiselle. Tekninen kuulonkuntoutus on kuntoutuksen kivijalka. Se ei saa horjua.
2. USE IT OR LOSE IT. Aivoissa vallitsee viidakon laki: use it or lose it – käytä tai kadota. Varhaiskuntoutus vaikuttaa, koska pienen lapsen aivot ovat hyvin plastiset. Puhutun kielen kehityksen kannalta on tärkeää, että ne aivot saavat auditiivista stimulaatiota (puhe, laulu, ympäristön äänet) sekä laadullisesti että määrällisesti riittävästi mahdollisimman varhain. Näin kuuloaivokuori kehittyy suotuisasti.
3. KOTKAN VAI PINGVIININ SIIVET. Kuulovammaisen lapsen siivet eivät ole suuret kotkan siivet. Etenkin pienen kuulovammaisen lapsen siivet ovat pienet, eikä pienillä siivillä voi kerätä kieltä kyytiin kaukaa. Siksi on tärkeää, että kuulovammaiselle lapselle puhutaan läheltä ja kasvotusten. Siivet ovat sitä pienemmät mitä vähemmän lapsella on kuuloikää.
4. OLE OMAN ARKESI MERTARANTA. Kielellistä, kielellistä ja kielellistä. Kerro mitä koet, mitä ajattelet, mitä tunnet ja mitä näet. Tee samaa uudelleen ja uudelleen, kärsivällisesti ja rauhassa. Käytä ensin yksittäisiä sanoja, laajenna myöhemmin ilmaisuasi. Muista kuitenkin olla välillä hiljaakin – pienen lapsen aivot tarvitsevat paljon prosessointiaikaa.
5. 50 VAI 3650 TUNTIA KUNTOUTUSTA VUODESSA? Tässähän ollaan ytimen äärellä. Puheterapeutin antama kuntoutus on toki usein tärkeää. Puheterepeutti on myös parhaimmillaan vanhemmille voimavara, keskustelutuki ja rinnallakulkija, ammattilainen, joka tuntee lapsen, ja antaa viikoittain vinkkejä kotiin. Mutta vuorovaikutustilanteita, joissa kuntoutumista tapahtuu, on kotona ja päiväkodissa niin valtavasti, ettei niitä hetkiä kannata jättää käyttämättä.
6. LUKEMINEN. Lukeminen on helpoin tapa lisätä lapsen kuuleman kielen määrää ja laatua. Viisikin minuuttia päivässä riittää. JUST DO IT.
7. MUSIIKKI. Musiikilla on valtava kuntoutuksellinen voima. Ota se käyttöön! Laula, soita ja laula vielä lisää. Lue lisää täältä.
8. HALUAN OHJAUSTA. Olkoon perheen kommunikaatiokulttuuri papupatamainen tai hiljaisen tyyni, on perheellä oikeus saada ohjausta kuulovammaisen lapsen vuorovaikutustaitojen ja kielellisten taitojen kehittämiseen. Jos kuntouttava puheterapeutti toteuttaa terapiat päiväkodissa, sopikaa vaihteeksi treffit kotiin. Kerro, että haluat ohjausta. Kerro, että haluat osata tukea lapsesi kommunikaation kehitystä vielä paremmin arkisissa tilanteissa. Pyydä apua – se ei ole heikkoutta!
9. VERTAISUUS ON VOIMAA Olen tavannut kymmeniä, ehkä satoja kuulovammaisten lasten vanhempia. Mutta en ole tavannut yhtään, joka olisi katunut vertaisuuden kokemuksia, ajatusten jakamista tai toisten kokemusten kuuntelua. Vertaisuus on voimaa!. Olen tavannut kymmeniä, ehkä satoja kuulovammaisten lasten vanhempia. Mutta en ole tavannut yhtään, joka olisi katunut vertaisuuden kokemuksia, ajatusten jakamista tai toisten kokemusten kuuntelua.
10. ILO. Tiukka treenaus tai pakotettu tekeminen tuo pienten lasten kohdalla harvoin toivottua lopputulosta. Mutta leikissä tai arjen kivojen puuhien lomassa käydyt keskustelut ja ajatustenvaihto kehittävät kieltä ja mieltä vauhdikkaasti. Iloitse lapsen kanssa!

Mikä postaussarjan juttu herätti sinussa eniten ajatuksia tai tunteita? Muista, että Satakieliohjelman tiimi on sinua varten. Kysy, ihmettele ja kommentoi. Kerro, mitä kokemuksia sinulla on, ja millaisia vinkkejä toivoisit arkeen saavasi. Tänä vuonna, vasta käynnistyneessä juttusarjassa mietimme, mitä kaikkea Alias-korteilla (tai vaikka muistipelin korteilla) voikaan tehdä. Kurkkaa eka vinkki täältä!