Satakieliohjelma
  • Mikä Satakieliohjelma?
  • Yhteystiedot
  • Blogit
  • Tapahtumat
  • Tietopankki
    • Satakieliohjelman julkaisut
      • Ilo kommunikoida
      • Syntymästään kuurosokeat lapset ja sisäkorvaistute (pdf)
      • Kuulovammainen lapsi harrastaa (pdf)
      • Yhteistyötä yhteisellä foorumilla (pdf)
      • Lapsi kuulolla -kirja
      • Lapsi ja sisäkorvaistute (pdf)
      • Alustavia tutkimustuloksia 2006-2012 sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kommunikaatiomuodoista sekä päiväkoti- ja koulupaikoista (pdf)
      • Katsaus kielen käyttötaitoihin (pdf)
      • Checklista för pragmatiska färdigheter (pdf)
    • Tutkimuskoonnit
    • Satakieliseminaarien teemat ja julkaisut
    • Luentotiivistelmät
  • Yhteistyökumppanit
  • Vertaistukihenkilöt
18.6.2020

Arkikuntoutus kasvaa lapsen mukana

Kuulovammaisen lapsen kuntoutuksessa arkikuntoutuksen merkitys on ratkaiseva. Usein kuntoutuksesta puhuttaessa painotetaan pienten kuulovammaisten lasten kuntoutusta – hyvästä syystä. Lapsen ollessa pieni arkikuntoutus on aivan erityisen tärkeää.

Arkikuntoutus on kuitenkin merkittävässä roolissa myöhemminkin. Myös silloin, jos lapsi saavuttaa ikätasonsa kielellisissä taidoissa. Kuulovamma tuomat haasteet vaikuttavat kielen omaksumiseen ja taitojen kartuttamiseen usein myös varhaisvuosien jälkeen.

Tässä postauksessa kerron kolme asiaa, jotka arjessa on tärkeä muistaa silloinkin, kun lapsi on jo esikoulu- ja kouluiässä. Postaus saa myös jatko-osan, jossa kerron kolme muuta muistettavaa asiaa.

Kouluikäisen kuulovammaisen lapsen arkikuntoutus

  1. KESKUSTELU on yksi tärkeimmistä asioista arkikuntoutuksessa. Se, että asioita pohditaan, mietitään, tutkitaan ja arvioidaan yhdessä, on kielenkehityksen kannalta hirmuisen tärkeää. Keskustelussa tiivistyy usein sekä osaaminen että ongelmat: Osaako lapsi jatkaa keskustelua? Millaista sanastoa lapsi käyttää (muista tarkkailla myös omaa sanastoasi Osaako lapsi päättää keskustelun tilanteeseen sopivalla tavalla? Keskustelkaa säästä, meidän ja muiden mielipiteistä, lasta kiinnostavista asioista, uutisista ja metsästä. Jos keskustelu ei ole lapselle mieleistä, sitä kannattaa silloin harjoitella aivan erityisesti. Ottakaa tavaksi keskustella ruokapöydässä, saunassa tai nukkumaan mennessä.
  2. KIRJAT, nuo lukemattomat tarinat, ovat keskustelun lisäksi parhaita sanavaraston laajentajia ja lauserakenteiden kehittäjiä. Olethan lukenut Satakieliohjelman 10 syytä lukea -oppaan, jossa kootaan yhteen lukemisen hyötyjä. Iso osa pitää paikkansa myös isompien lasten kohdalla. Jos lapsi ei ole innostunut lukemaan, toimisiko hänellä äänikirjat?
  3. SANAVARASTO on syytä ottaa myös aivan omaksi kohdakseen. Sanavaraston kapeus on yksi yleisimmistä kieleen liittyvistä haasteista kouluikäisillä kuulovammaisilla lapsilla. Joskus heilläkin, joiden kielenkehitys on kulkenut suotuisia polkuja. Muistakaa kiinnittää sanavarastoon huomiota arjessa. Lapsi tietää sanan leikata, mutta mitä tarkoittaa siivuttaa, viipaloida, kuutioida, lohkoa tai pilkkoa? Missä yhteyksissä niitä voi käyttää. Aikuisena olet esimerkkinä: Käytä monipuolista kieltä! Sanavarasto kehittyy parhaiten kahden ensimmäisen kohdan taktiikalla eli keskustelemalla ja lukemalla.

Lue myös tämän blogipostauksen toinen osa!

LUKUILOA: Supermarsu ja Rosvo-Rasvis ARKIKUNTOUTUS KASVAA LAPSEN MUKANA – osa II

Related Posts

Blogi, Blogit

ARKIKUNTOUTUS KASVAA LAPSEN MUKANA – osa II

Supermarsu

Blogi, Blogit

LUKUILOA: Supermarsu ja Rosvo-Rasvis

LUKUILOA: Aada ja kiukkuleijona

Blogi, Blogit

LUKUILOA: Aada ja kiukkuleijona

Tulevat tapahtumat

Tällä hetkellä ei ole tulevia tapahtumat.

Tilaa uutiskirje

Etsi tietoa sivulta

Anna palautetta

Anna palautetta!

Ota yhteyttä!

Satakieliohjelma

00400 HELSINKI

Katso täältätarkemmat yhteystiedot.

Tukemassa