VIERASKYNÄ: Kohtaamisia!
Kun muutama vuosi sitten istuin Satakieliohjelman haastattelussa, minulta kysyttiin, olisinko valmis heittäytymään lattialle leikkien ja laulaen Jänis istuu maassa? Tuolla hetkellä tiesin olevani juuri oikeassa paikassa, mutta en osannut aavistaakaan, millainen matka olisi edessäni. Pyydettäessä kirjoittamaan ”vieraskynänä” vuosia oman työjaksoni jälkeen, pohdin otsikkoa pitkään. Mikä sana kuvaisi parhaiten tuntemuksiani Satakielestä? Kohtaamisia tiivistää ne lukuisat hetket, jotka hämmästyttivät, liikuttivat, naurattivat ja lämmittivät mieltäni.
Vaikuttavimmat kohtaamiset koin Satakielen järjestämillä Oivallan ja Toimin-kursseilla. Oli uskomattoman hienoa nähdä, miten perheet, joilla oli pieni sisäkorvaistutetta käyttävä lapsi, saapuivat oivaltamaan kurssin ensimmäiselle osiolle ja saavuttivat toiminnan jatkokurssilla. Keskustelut sekä ammattilaisten että etenkin samassa tilanteessa olevien toisten vanhempien kanssa, auttoivat huomaamaan perheen omat vahvuudet ja omaksumaan uusia tapoja tukea lapsen arkea. Kurssin tähdet, sisäkorvaistutetta käyttävät lapset, nauttivat omasta ohjelmastaan yhdessä sisarustensa kanssa leikkien, laulaen ja puuhastellen.
Nuorten leirit olivat täynnä tunteiden vuoristorataa. Nuoret olivat- no, nuoria! He supisivat, kapinoivat, käkättivät ja riehuivat mutta myös keskustelivat omista kokemuksistaan. Ja kokemuksia todellakin kertyi lisää myös leirien aikana! Tehtiin huippuelokuva, räpättiin Palefacen kanssa ja saatiinpa palohälytyskin aikaan runsaalla deodorantin suhuttamisella. Minulle on jäänyt erityisesti mieleen erään nuoren toteamus siitä, että hän kohtasi leirillä ensimmäistä kertaa toisia kuulovammaisia nuoria. Leirin aikana hän solmi ystävyyssuhteita, joiden uskon jatkuvan vielä tänäkin päivänä.
Satakieliohjelmassa työskennellessäni vaikutuin myös siitä valtavasta verkostosta, josta ohjelma muodostuu. Muistan hyvin, kuinka ensimmäistä kertaa tieteellisessä työryhmässä istuessani koin suunnatonta kiitollisuutta siitä, että saan olla osana niin vaikuttavaa ryhmää. Kuuloalan rautaisimmat osaajat kokoontuvat useita kertoja vuodessa jakamaan ammattitaitoaan ja suunnittelemaan Satakieliohjelman toimintaa. Tieteellisen työryhmän panos vuosittain järjestettävän Satakieliseminaarin suunnittelussa on merkittävä. Seminaariin on etsitty (ja löydetty!) puhujia kertomaan niin käytännön läheisistä aiheista kuin viimeisimmistä tieteellisistä tutkimuksistakin. Satakieliseminaari sinänsä on kohtaamisten valtameri; osallistujat, nuoret, lapset, luennoijat, näyttelyyn osallistuvat, tulkit, työntekijät, teknikot…. voin vain todeta, että ollessani osana prosessia sanonta ”väsynyt mutta onnellinen” sai ihan uuden merkityksen!
Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä, haluan nostaa esille kohtaamiset Satakieliohjelman oman tiimin kanssa. Niitä on lukematon määrä, mutta kaikkia yhdistää suunnaton into kehittää toimintaa sisäistutetta käyttävien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Olin onnekas saadessani olla mukana tuossa toiminnassa! Tänä keväänä pääsen jälleen juurilleni aloittaessani vertaistukihenkilöiden työnohjaajana, josta rehellisesti sanottuna olen todella innoissani.
Satakieliseminaari järjestetään tänä vuonna omassa kotikaupungissa Oulussa. Tiedossa siis lisää kohtaamisia!
Päivi Homanen, palvelujohtaja, puheterapeutti & entinen satakieletär
