SATAKIELI TUTUKSI: Nuorten vertaistukihenkilöiden peruskoulutus
Millainen on hyvä vertaistukihenkilö? Mitä vertaistukihenkilön tulee ottaa huomioon? Näitä kysymyksiä pohtivat nuoret vertaistukihenkilöiden peruskoulutuksessa Tampereella joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Ryhmässä tehty yhteenveto nosti hyvin esille viisi tärkeää kulmakiveä vertaistuki suhteen syntymiselle ja vertaistukihenkilönä toimimiselle. Näitä ovat läsnäolo, luottamus, kuunteleminen, toivon ylläpitäminen ja oma jaksaminen.
Viikonlopun aikana näitä kulmakiviä pyöriteltiin monesta suunnasta ja etsittiin erilaisia näkökulmia niiden avaamiseen. Läsnäolon merkitys viestinnässä puhutti kovasti. Millaisista asioista itse kukin huomaa, että toinen on minusta kiinnostunut ja haluaa kuulla elämäntarinaani. Nämä pienet tekijät ovat meille usein niin itsestään selviä, että emme ole pysähtyneet miettimään tai edes kokeilemaan, kuinka viesti muuttuu ilmeiden ja eleiden vaikuttaessa kokonaisuuteen. Peilaamisen kautta pääsimme kokemuksellisesti testaamaan, miten toisen tunnetila tai omat olotilat vaikuttavat viestintään. Läsnäolo vaatii myös rohkeutta kohdata toisen elämäntarinan herättämiä tunteita itsessä sekä niiden erottamisen toisistaan. Uskallanko olla läsnä ja kuunnella vai valitsenko tavan puhua toisen puolesta?
Toinen kulmakivi, luottamus syntyy siitä, että toinen ei jaa eteenpäin kuulemaansa. Asia on hyvä puhua myös ääneen. Nuoret nostivat esille, kuinka tärkeä osa luottamusta on, että välittää toisesta ja hänen asiastaan niin, että on valmis auttamaan ja antamaan toiselle aikaa löytää itse omat ratkaisunsa. Luottamusharjoitusten kautta opittiin toisen kunnioittavaa kohtaamista ja sanoittamisen tärkeyttä tilanteissa. Jälleen kerran omakohtaisesti koettiin, kuinka pelot ja ennakkoluulot väistyvät turvallisen olotilan myötä.
Kolmas kulmakivi on kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen. Kuinka usein ajattelemme kuuntelevamme, vaikka samalla mieli ja ajatukset saattavat risteillä toisaalla. Oli merkityksellistä pysähtyä pohtimaan mitä oikeastaan kuulin ja ymmärsinkö asian sillä tavalla, kuin toinen sen tarkoitti? Mistä tiedän, että toinen kokee tulleensa kuulluksi? Toisen tunnetilojen, kokemusten ja ajatusten ymmärtämisen sekä kunnioittamisen tärkeys korostui. Miten hyvin siedän sen, että toisen arvomaailma on erilainen kuin omani?
Neljäs kulmakivi, toivon ylläpitäminen, herätti monenlaisia ajatuksia. Herätteenä toimi mielikuva kaverista kaivamassa kuoppaa. Kuopan reunalla toinen kaveri odottelee toisen lapion kanssa ja huutelee kuopan pohjalle tarvitko seuraa. Vertaistukihenkilö voi toiminnallaan osoittaa sen, että hyppää kaveriksi kuopan pohjalle kaivamaan tai pudottaa köysitikkaan itsensä sijaan. Nuoret tunnistivat, kuinka helposti toisen ihmisen epätoivo, huoli ja suru tarttuvat itseen. Toiset meistä ovat oikein tunneimureita. Harjoitusten kautta opeteltiin tunnistamaan, miten tunteiden tarttuminen vaikuttaa omaan kehoon ja vireyteen. Haimme konkreettisia keinoja, kuinka tunnistaa nämä tilanteet ja suojautua ylimääräiseltä tunnetaakalta.
Edellä mainitut keinot suojautua tunnetaakoilta ja myötätuntouupumukselta, johtavat luontevasti viidenteen kulmakiveen, joka on oma jaksaminen ja itsestä huolehtiminen. Voidaksemme auttaa ja tukea toista, tarvitsee meidän huolehtia itsestämme. Koulutuksessa käytiin vahvasti läpi erilaisia tunnesäätelyn, vireyden ja vakauttamisen harjoituksia. Tavoitteena oli, että jokainen löytäisi itselleen toimivia keinoja säädellä omia olotiloja ja tämän myötä saisi myös keinoja, joita voi jakaa vertaistukihenkilönä. Työnohjaus on tärkeä kanava näiden asioiden työstämiseen ja se järjestetään säännöllisesti.
Meillä on nyt kuusi uutta koulutettua nuorta vertaistukihenkilöä, jotka ovat valmiina kuuntelemaan ja tukemaan toisia nuoria. Ota rohkeasti yhteyttä. Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot tulevat löytymään sivuiltamme satakieliohjelma.fi, kunhan tiedot saadaan sinne päivitettyä.
