10 OIVALLUSTA ARKIKUNTOUTUKSEEN: Haluan ohjausta! (8/10)
Niin se vaan on, että kuulovammaisen lapsen kuntoutukselliset ihmeet tehdään arjessa. Ihmeet tehdään niissä ihan tavallisissa tilanteissa, jotka toistuvat päivästä toiseen, kuukaudesta toiseen ja vuodesta toiseen. Niissä pienissä hetkissä, joissa vuorovaikutus on hyvää ja kohtaavaa, ja lapsen kielen ymmärrystä ja tuottoa tuetaan sopivan tasoisella kielellisellä syötöllä – äännähdyksillä, asioiden nimeämisellä, pienin lausein, pitkin lausein tai keskusteluilla.
Kuulovammaisen lapsen vanhemmat joutuvat väistämättä rooliin, joka on useimmille heistä uusi: arkikuntouttajaksi. Vaikka lapsella olisikin puheterapeutti, jonka kanssa kielenkiemuroita harjoitellaan viikoittain, ehkä kaksikin kertaa viikossa, on kielenkehityksen kannalta merkittävintä juuri se, mitä kotona tehdään.
Osa vanhemmista ovat luonnostaan vahvoilla vuorovaikutuksen ja kielellisen kehityksen tukemisen asioissa. Lapsen vuorovaikutusaloitteisiin vastaaminen, oman arjen kielellistäminen, asioiden nimeäminen ja yhteinen ihmettely lapsen kanssa tulevat osaksi arkea luonnostaan oli lapsella kuulovammaa tai ei. Usein näiden vanhempien omat vanhemmat ovat puhuneet heille paljon, leikkineet ja laulaneet lastensa kanssa. Elämme sukupolvien ketjussa ja usein tiedostamatta teemme arjessa asioita samalla tavalla kuin omassa lapsuudenkodissa on tehty. Jos kielellisyys ja yhteinen leikki ei ole ollut lapsuudenkodissa merkittävässä roolissa, saattaa olla työlästä tai tuntua epäluonnolliselta puhua lapselle erityisesti lapsen ollessa pieni. Kun eihän se pikku tirriäinen edes vastaa!
Olkoon perheen kommunikaatiokulttuuri papupatamainen tai hiljaisen tyyni, on perheellä oikeus saada ohjausta kuulovammaisen lapsen vuorovaikutustaitojen ja kielellisten taitojen kehittämiseen. Jos kuntouttava puheterapeutti toteuttaa terapiat päiväkodissa, sopikaa vaihteeksi treffit kotiin. Kerro, että haluat ohjausta. Kerro, että haluat osata tukea lapsesi kommunikaation kehitystä vielä paremmin arkisissa tilanteissa. Pyydä apua – se ei ole heikkoutta!
Ohjausta voi antaa lapsen oma puheterapeutti, kuulokeskuksen puheterapeutti, kuntoutusohjaaja, vertaistukihenkilöt tai vaikka Satakieliohjelman puheterapeutti tai perhekonsultti. Ole yhteydessä ja kysy vinkkejä!
