10 syytä lukea lapselle

 Vanhemman tuottaman, lapselle suunnatun kielen määrä on tutkimuksien mukaan suoraan verrannollinen lapsen kielenkehitykseen ja koulumenestykseen. Yleistäen voikin sanoa, että mitä enemmän puhut lapsellesi, sitä paremmat kielelliset taidot hänelle kehittyvät. Me aikuiset olemme erilaisia. Joillekin aikuisille runsas ja vuorovaikutteinen kielenkäyttö on hyvin luontevaa, kun taas toisille on luontaisempaa näyttää, tehdä ja toimia sen suuremmin selittelemättä. Aikuisten lapsille käyttämä kieli myös mukailee usein hänen omien vanhempien käyttämään kieltä, jos siihen ei tietoisesti kiinnitä huomiota.

Helpoin tapa lisätä ja rikastuttaa kielen käyttöä on lisätä kirjojen tai lehtien lukemista. Lukeminen voi olla vuorovaikutuksellista tai kuuntelevaa, rauhoittavaa tai leikkiin virittävää – lukeminen on aina merkityksellistä ja tärkeää.

Listasin kymmenen hyvää syytä lukea lapselle. Jokainen syy on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeä kaikenikäisille lapsille ja nuorille.

 

10 syytä lukea lapselle

 

Läheisyys

Turvallisen aikuisen syli on lapselle maailman paras paikka. Lukeminen sylikkäin tai vierekkäin auttaa lasta rauhoittumaan kirjan ääreen, sylittely lataa samalla akkuja. Aikuisen kehon lämpö, sydämensyke ja naurunpyrähdysten aiheuttamat pompahtelut vahvistavat lapsen hyvää lukukokemusta.

 

Yhteinen tekeminen

Lukeminen on yhteistä aikaa ja yhteistä tekemistä. Pienten lasten kanssa kirjaa luetaan konkreettisesti yhdessä, kun taas isompien lasten kanssa lukuhetki voi olla perheen yhteistä tekemistä uudella tavalla: jokaisella on oma kirja, jota luetaan olohuoneessa pötkötellen tai kainalokkain sohvanmutkassa. Välillä on ehkä pakko saada jakaa koko porukalle oman kirjan hauska tapahtuma.

 

Kielellinen taitotaso

Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään aika ajoin varsin raflaavaa sanontaa: Children are not born smart, they are made smart. Sanonnassa on perää, sillä tutkimuksissa on havaittu aikuisten vuorovaikutuksen määrän ennustavan sekä lasten kielellistä kykyä että koulumenestystä.  Ja kuten kirjoitin, on lukeminen yksi helppo tapa lisätä lapsen kuuleman kielen määrää koti- ja päiväkotiarjessa.

 

Sanavarasto

Kotiarki tuttuine leikkeineen ja arkirutiineineen on päivästä toiseen usein hyvin samankaltaista. Arki kulkee tuttua polkua ja arjessa pärjää, lapsi ja aikuinen, yllättävän pienellä sanavarastolla – toki laajaakin sanavastoa voi arkitilanteissa viljellä. Lukeminen on helppo keino kasvattaa sanavarastoa, sillä kirjoissa käytetty sanasto on arkikieltä selvästi runsaampaa ja rikkaampaa. Sekin on hyvä muistaa, että kirjat kasvattavat sanavarastoa myös nuorilla ja aikuisilla, ei se ole vain lasten yksinoikeus.

 

Kielioppi ja lauserakenteet

Kieliopin ja lauserakenteiden kehittymiseen pätee samat lainalaisuudet kuin sanavaraston kehittymiseen: kieli(oppi) kehittyy kokemuksista. Arkikin on sanaston kanssa samanlaista eli arjessa pärjää hyvin pienellä lauserakenteiden ja kielioppikikkailuiden vaihtelulla. Ja taas kerran, kirjoilla on mahtavat mahdollisuudet laajentaa koettuja kielioppi- ja lauserakenteita. Myös sarjakuvilla on paikkansa monipuolisten rakenteiden tarjoajana.

 

Asioiden loppuun saakka tekeminen

Kun pienestä asti pyritään siihen, että kirja luetaan aina loppuun tai sovittuun kohtaan, tuetaan lapsen valmiuksia tehdä asiat valmiiksi. Kun lapsen pylly alkaa pyöriä, voidaan sopia, että jaksetaan vielä yksi aukeama tai kolme lausetta. Myös sivujen yli hyppinen on sallittua!

Niin, ja sitten kun lapsi oikein innostuu lukemisesta, on sopimuksia tehtävä aikuisen vuoksi. Ja sekin on tärkeä taito (lue lisää alaotsikosta mielenmalli).

 

Keskittyminen ja tarkkaavuus

Kyky keskittyä on tärkeä taito erityisesti kouluiässä. Lukeminen vahvistaa keskittymistä sekä tarkkaavuuden suuntaamista ja ylläpitämistä. Jos lapsen on vaikea keskittyä kirjaan, saattaa kirja, tai aikuisen käyttämä kieli, olla vielä lapselle liian vaikea. Entä jos tänään vain etsittäisiin jokaiselta sivulta yksi lempijuttu tai aalla alkava sana? Auttaisikovatko keskittymistä vaihtelevat lukutavat?

Mielenmalli

Mielenmalli (engl. theory of mind) tarkoittaa kykyä ymmärtää, että toisen mieli ei ole sama kuin oma mieli. Että minulla on omat ajatukseni ja ne eivät ole samoja kuin sinun ajatukset. Mielenmallin ja kielen käyttötaitojen eli pragmaattisten taitojen linkki on vahva. Ilman taitoa ymmärtää toisen ajatusten erilaisuutta, emme voi myöskään mukauttaa käyttämäämme kieltä tilanteeseen sopivaksi.

Ilouutinen on, että tutkimusten mukaan kirjojen lukemisella ja mielenmallin kehittymisellä on yhteys. Ihmiset, jotka lukevat, ovat taitavampia myös tilanteissa, joissa vaaditaan toisen näkemyksen ymmärtämistä. Tämä on ymmärrettävää, sillä satujen ja kaunokirjallisuuden kautta ymmärrämme, että “oho, tuo ajattelee tuollai, emmäävai!”.

 

Yleistieto & sivistys

Oikeasti, mikä olisi parempi tapa laajentaa yleistietoa ja sivistää itseään kuin lukeminen. Lukeminen kannattaa aina!

 

Elinikäinen ystävä

Vanhempien ja kodin myönteinen asenne kirjoihin näkyy myöhemmin positiivisella tavalla sekä lapsen lukutaidossa että suhtautumisessa kirjoihin. Kirjasta voi kasvaa elinikäinen ystävä, jonka kanssa riemuitaan, itketään, laajennetaan maailmaa, kauhistutaan ja koetaan syviä seikkailuja. Sanonnan mukaan maailmani rajat ovat kieleni rajat. Kirjoissa kieli, ja maailma, on rajaton.

 

ps. Usein minulta puheterapeuttina kysytään, mitä ja miten lapsen kanssa kirjaa tulisi lukea. Palataan siihen seuraavassa blogikirjoituksessa.