Arkitilanteet kielenkehittäjinä – koulutuskoonti 13.2.2014

Satakieliohjelman ja Ear Foundationin koulutusyhteistyö jatkui kahden päivän koulutuksella (13.–14.2.2014) Helsingissä. Kouluttaja toimi hurmaava puheterapeutti, koulutuskoordinaattori Lyndsey Allen, joka vieraili edellisen kerran Suomessa syksyn 2013 Satakieliseminaarissa.  Seminaarissa Lyndsey puhui arkitilanteista kielen kehittäjinä – teemaa laajennettiin ja syvennettiin helmikuisen koulutuksen ensimmäisenä päivänä.

Ihanat, turvalliset tavarat!

Kielen ja puheen kehitykseen ei tarvita leluja – uskon, että kaikki aikuiset allekirjoittavat tämän. Mutta siitä huolimatta puheterapeutti raahaa usein suurta lelu- ja pelikassia tullessaan koti- tai päiväkotikäynnille ja vanhemmat miettivät, mitkä tavarat olisivat lapsen kieltä kehittäviä. Toimintamalli on palkitseva sekä puheterapeutille että vanhemmille: lapsi on riemuissaan kassin aarteista ja osallistuu usein innolla puheterapiahetkeen. Myös vanhemmat nauttivat lapsen iloitessa leluista, peleistä ja terapeutin kanssa toteutuvista, suunnitelluista toiminnoista. Mutta mitkä asiat ja harjoiteltavat asiat jäävät elämään kodin tai päiväkodin arkeen, kun terapeutti tavaroineen painaa oven kiinni?

Joskus edellä kuvattu toimintamalli on toimiva, sitä ei käy kieltäminen. Koulutuspäivän aikana kuitenkin pohdittiin, kuinka kuntoutusta saisi nivottua vielä enemmän osaksi arkea, ja kuinka vanhemmille jäisi yhä useammin terapiatuokion jälkeen olo, että he saivat toimintamalleja, joilla auttaa lastaan kohti uusia kielen, puheen ja kuuntelemisen taitoja.

Kieli alkaa ongelmasta!

Kaikki mitä tarvitaan lapsen kielelliseen kehitykseen, on lapsen kotona: lapsi, aikuinen ja vanhempien puhe. Ja ongelmat. Sillä kieli ja keskustelu alkavat usein ongelmasta: Nälkä! Jano! Paita on likainen! Sukka puuttuu! Junarata on rikki! Autonavaimet ovat hukassa! En yletä ottaa keksiä! Varpaita palelee! Haluan ulos! Tämä on liian painava! Kukkien multa on kuivaa!

Kun arjessa tulee eteen pieni tai suuri ongelma, on käsillä loistava tilaisuus kehittää kieltä, tuota ajattelun välinettä ja ajatusten ilmaisukeinoa. Terapeutin tärkein tehtävä onkin opastaa vanhempia ja päiväkodin henkilökuntaa oivaltamaan, mikä on lapsen kuulon- ja kielenkehitystasoon sopivaa puheen ja kielen kehityksen tukemista. Usein arkitilanteiden hyödyntämistä kuntoutuksessa helpottaa, kun muistaa kielen eri osa-alueet (esimerkit on keksitty helpottamaan käsitteiden avautumista):

• KUUNTELUTAIDOT (audition)
  • • erottaako lapsi mikron ovikellosta?
    • mistä ääni tulee?
    • kuka puhuu?
• PUHEEN TUOTTO & ÄÄNENKÄYTTÖ (speech)
  • • laulun matkiminen/laulaminen
    • äänen voimakkuuden vaihtelu (kuiskaus/kova ääni)
    • äänten/sanojen matkiminen
• SANAVARASTO, LAUSERAKENTEET & KIELIOPPI – ymmärtäminen ja tuotto (language)
  • • ohjeiden mukaan toimiminen
    • toiveiden ilmaisu
• LEIKKI/KOGNITIO (cognition)

Kielen lisäksi lapset oppivat arjessa myös sosiaalisia taitoja ja sääntöjä, ongelmanratkaisua, syy-seuraussuhteita ja pragmaattisia taitoja. Arjen toistuvien rutiinien kautta oivalletaan myös maailman ja arjen kulkua – elämän kannalta tärkeitä taitoja.

Koulutuskokonaisuuden toisena päivänä aiheena oli pragmatiikka ja mielen malli – koulutuskoonti on tulossa Satakielen kielisato -blogiin pikapuoliin!