ESPCI 2013 – kongressi kulttuurikaupungissa
Yhdestoista European Symposium on Paediatric Cochlear Implantation (ESPCI) kokosi viime viikolla (23.-26.5.2013) lumoavan upeaan Istanbuliin noin 1800 lasten sisäkorvaistutehoidon parissa työskentelevää ammattilaista. Osallistujat ja luennoitsijat saapuivat maailman ainoaan kahden maanosan kaupunkiin ympäri maailmaa. Erilaisia kulttuureja, terveydenhuolto- ja kuntoutusjärjestelmiä, toimintatapoja, rahoitusmalleja ja ajatuksia repuissaan kantavat ihmiset sulautuivat kongressissa yhdeksi suureksi, saman ammatillisen mielenkiintokohteen jakavaksi joukoksi, jossa uusin tutkittu tieto ja ideat jaettiin kaikille omiin olosuhteisiin vietäväksi ja sopeutettavaksi.
Suomesta ESPCI 2013 – kongressiin osallistui Satakielitiimiläisten lisäksi ainakin joukko lääkäreitä, kuuloalan firmojen edustajia sekä suomalaista tutkimustietotaitoa ansiokkaasti esiin tuonut Kerttu Huttunen. Kerttu piti kongressissa kaksi erinomaista esitystä ja toimi yhden session puheenjohtajana – upeasta oululaisesta osaajasta saamme kaikki olla ylpeitä! Satakieliohjelmalla oli kongressissa posteri, jossa esittelimme nuorten kanssa tekemäämme työtä (Empowering youngsters with impaired hearing entering working life).
Kongressilla oli jokaiselle kävijälle annettavaa: Aamupäivisin valittavana oli kolmesta neljään teemaa. Iltapäivällä ja illalla kymmenkunta päällekkäistä sessiota jakoi joukon pienempiin luentosaleihin, joissa keskustelua ja kommentointia oli hyvä jatkaa. Ohjelma oli koottu mielenkiintoisesti ja alan uusimpia tutkimuksia ja virtauksia valoittaen. Tähän koulutuskoontiin on nostettu niitä teemoja, jotka Satakielitiimin näkökulmasta olivat sekä meidän työmme että kuulovammaisten lasten perheiden näkökulmasta tärkeimpiä.
Kongressissa esiin nousseiden aiheiden kivikovan kolmen kärjen muodostivat aivojen plastisiteetti ja perhekeskeinen kuulonkuntoutus, elämänlaatu sekä mielenteoria ja sosio-emotionaaliseeen kehitykseen liittyvät asiat. Kuinka mielenkiintoista! Mukavaa ja mielenkiintoista oli myös havaita, että sekä viime vuoden (2012) että tulevan Satakieliseminaarin (2013) aiheet käsittelevät osin samoja teemoja – olemme siis erinomaisesti kiinni ajassa!
Aivojen plastisiteetti ja perhekeskeinen kuntoutus
Kongressissa korostettiin aivojen merkitystä kuuntelun ja kielen oppimisessa. It’s all about the brain! Kuulemiseen tarvitaan toki hyvin toimivaa korvaa tai erinomaisesti toimivaa tekniikkaa, mutta kuulohavaintoihin, puheen ymmärtämiseen ja kielen oppimiseen tarvitaan aivoja. Pienten lasten aivot ovat hyvin muokkautuvat, plastiset. Aivojen plastisuuden vahvin herkyyskausi ajoittuu kolmelle ensimmäiselle ikävuodelle. Alle kolmen ja puolen vuoden iässä istutteen saaneiden lasten aivovasteet ovat vastanneet suuressa tutkimuksessa keskimäärin normaalikuuloisten lasten vasteita. Tämän vuoksi varhainen kuulon- ja kielenkuntoutus on ensiarvoisen tärkeää. Mitä myöhemmin istute asetetaan, sitä enemmän vasteet poikkeavat normaalikuuloisten vasteista. Aivoissa vallitsee viidakon laki: use it or lose it!
Varhaisen kuulonkuntoutuksen lisäksi perhekeskeisen kuntoutuksen merkitys nousi kongressissa esille voimakkaasti. Kun kielen oppimiseksi tarvitaan kymmeniätuhansia tunteja kuuntelua ja miljoonia kuultuja sanoja on kuntoutuksen on tapahduttava arjessa. Puheterapeutin tärkein rooli onkin ohjata vanhempia ja/tai hoitohenkilökuntaa sekä havaitsemaan lapsen edistysaskeleita että auttamaan lasta oppimaan kieltä. Maailmalla ja muualla pohjoismaissakin vahvasti nousussa olleen AVT-kuntoutusmenetelmän (auditiivis-verbaali terapia) keskeisiä periaatteita onkin perhekeskeisyys, vanhempien ohjaus sekä kuuntelutaitojen vahvistaminen. Suomalaisessa kuntoutusmallissa on paljon hyvää, mutta liian usein avaintekijänä on kuntouttaja, ei vanhemmat. Tässä meillä kuntouttajilla on tiukan peiliinkatsomisen paikka, mutta myös kehittämisen paikka – miten voisimme kehittää osaamistamme?
(Kuuma vinkki! valovoimainen puhuja ja perhekeskeisen kuntoutuksen ammattilainen Lyndsey Allen saapuu syyskuussa Satakieliseminaariin Järvenpäähän puhumaan juuri vanhempien osallistamisesta kommunikaatioterapiaan. Tule sinäkin!)
Mielen teoria ja sosio-emotionaalinen kehitys
Edellisessä ESPCI-kongressissa vuonna 2011 Ateenassa esillä oli kuulovammaisten lasten sosio-emotionaalisen kehityksen asiat. Aihetta on käsitelty myös Satakieliseminaarissa. Nyt tärkeä aihe oli esille edellistä kongressia voimakkaammin.
Mielen teoria (theory of mind) on lyhyesti ilmaistuna kykyä ajatella toisten ihmisten ajatuksia ja tunteita. Miltähän siskosta tuntuu? Mitähän äiti luulee lahjapaketissa olevan? Otin pallon salaa pois lelukopasta, mistähän isä aikoo sitä etsiä? Lapsen täytyy oppia ymmärtämään, että toisen ajatukset tai tunteet samasta asiasta voivat olla erilaisia kuin omat ajatukset. Lisäksi lapsen tulisi ymmärtää toisen ihmisen valintoja ja mieltymyksiä ja oppia erottamaan, mitkä ovat tosia ja mitkä epätosia ilmaisuja.
Mielen teorian on todettu olevan viiveistä kuulovammaisilla lapsilla, mutta niin kuin liki kaikkia ominaisuuksia, mielen teorian hallitsemistakin voi kehittää. Lapsen kanssa on tärkeä käyttää aktiivisesti sanoja ajatella, tietää, luulla, pohtia, toivoa, tykätä, unelmoida ja haluta. Kysy lapseltasi myös, mitä hän ajattelee ja mistä hän tietää sen. Muistathan myös jakaa itse omat ajatuksesi lapsesi kanssa!
Tunnesanojen käyttö sekä omien ja lapsen tunteiden nimeäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta riskinä olevaa sosio-emotionaalisen kehityksen viivettä saadaan kutistettua mahdollisimman pieneksi.
Elämänlaatu
Elämänlaatututkimus oli esille ESPCI-kongressissa ilahduttavasti. Asiaan perehtynyt Kerttu Huttunen on ystävällisesti lupautunut kirjoittamaan aiheesta pienen jutun Satakielen kielisato – blogiin, joten aiheesta lisää myöhemmin.
Saimme Istanbulissa valtavasti uusia ideoita, voimaannuimme kongressin ja kaupungin annista. Löysimme myös turkkilaisia perinneherkkuja, joiden nimi oli, uskokaa tai älkää, Satakielen pesä!
Kuvat: 1., 2. ja 4. kuva / Hannele Hyvärinen, 3. kuva / Kerttu Huttunen
