Vauvat ja taaperot – koulutuskoonti 29.11.2012

Satakieliohjelma ja Ear Foundation (Nottingham, Englanti) järjestävät yhteistyössä kaksipäiväisen koulutuksen Helsingissä 29.-30.11.2012. Tänään, koulutuksen ensimmäisenä päivänä, aiheena on ollut sisäkorvaistutetta käyttävät vauvat ja taaperot. Vaikka pääteemana olivat sisäkorvaistutetta käyttävät lapset, ovat aikki päivän aikana käsitellyt asiat ovat yhtälailla tärkeitä myös kuulokojeita tai BAHAa käyttävien lasten perheille ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Koulutuskoonnin tarkoituksena on jakaa koulutuspäivien tärkein anti – tervetuloa pikaiseen virtuaalikoulutukseen!

Kouluttajana toimi Ear Foundationin Suzanne Harrigan,  puheterapeutti ja perhekoulutuksen suunnittelija. Suzannen tapa puhua on innostava ja mukaansatempaava, valloittava. Neljäkymmentä kouluttautujaa kuuntelivat intensiivisesti ja keskittyneesti Suzannen luentoja. Päivän aikana puhuttiin muun muassa seuraavista alle kootuista teemoista.

Varhainen istutekuntoutus – mitä aiemmin sitä parempi?

Istutteen saamisen ikä on laskenut viime vuosien aikana merkittävästi kaikkialla maailmassa. 5 % – 17 % lapsista saa istutteen ennen ensimmäisiä synttärijuhliaan. Skandinaviassa keskimäärin 10% saa istutteen ensimmäisen ikävuoden aikana ja valtaosa saa istutteen toisena ikävuotenaan (12-24kk). Tukholmassa istuteleikkaukset tehdään poikkeuksellisen varhain. Nuorin Tukholmassa istutteen saanut lapsi on leikattu 5 kuukauden iässä. Keskimääräinen leikkausikä on laskenut Suomessakin ja nykyisin istuteleikkaus pyritään tekemään noin vuoden iässä.

Sekä tutkimustulokset että vanhempien ja ammattilaisten kokemukset varhaisesta istutekuntoutuksesta ovat liki poikkeuksetta myönteisiä.  Varhainen istutteen saaminen onkin lapsen kielen, puheen ja kuulon kehittymisen kannalta tärkeää. Tutkimuksissa on todettu, että mitä aiemmin istutekuntoutus aloitetaan, sitä pienempi on kuilu ikätovereihin kielellisissä taidoissa.  Aikaisemmin istutteen saaneet lapset pärjäävät paremmin kielellisissä testeissä kuin myöhemmin istutteen saaneet lapset ja lapset myös kokevat pärjäävänsä paremmin ikätovereiden keskuudessa. Lisäksi iso osa varhain (n. 12 kk) istutteen saaneista lapsista käy koulua yleisopetuksessa lähikoulussaan.

Varhaisessa istutekuntoutuksessa on kuitenkin muutamia asioita, jotka on tärkeä pitää mielessä varhaisen kuntoutuksen etuja pohdittaessa:

• Onko vanhemmilla tarpeeksi aikaa käsitellä niitä tunteita, joita kuulovamma ja istutekuntoutuspäätös tuovat mukanaan.
• Istutteen leikkaaminen pienille vauvoille on hyvin haastavaa. Haasteena on mm. implantin koko suhteessa korvan/kallon rakenteisiin ja kasvun huomioiminen istutetta asetettaessa.
• Anestesian haastavuus pienillä lapsilla.

Mutta silti: kun lapsi saa varhain auditiivisia ärsykkeitä ja vanhemmat saavat riittävästi ohjausta kommunikaation kehittymisen tukemiseen, näyttää kuurojen lasten tulevaisuus paremmalta kuin koskaan. Varhainen istutekuntoutus todella kannattaa.

Hui, tekniikkaa?

Kuulokojeiden tai sisäkorvaistutteiden tekniikka voi olla jännittävää tai pelottavaa lapsen kanssa aikaa vietäville aikuisille kuten isovanhemmille, päiväkodin työntekijöille tai avustajille. Laitteiden pelätään menevän rikki ja niiden kanssa ollaan hyvin epävarmoja. On kuitenkin tärkeää muistaa, että moitteetta toimivat laitteet ovat äärimmäisen tärkeä osa lapsen kuntoutusta, usein hyvinvointiakin.

Loistava idea on tehdä helppolukuinen koonti tärkeimmistä asioista, jotka tulee huomioida tekniikan ja/tai kommunikaation suhteen. Koonnissa voisi esimerkiksi olla laitteen perustoiminnot (on/off), paristojen vaihto, käytetty kommunikaatiomuoto sekä tärkeimmät puhelinnumerot, joista saa apua, mikäli tekniikka tökkii.

Ear Foundationin Sounding Board –sivustolla on (englanniksi) erinomaiset, yksinkertaiset ohjeet useiden yleisesti käytössä olevien istutteiden toiminnasta ja tärkeimmistä huoltotoimista.

Pääset kurkkaamaan Sounding Boardia klikkaamalla tästä.

Voi plääh! Lapsi vastustaa laitteita!

Lähes kaikki lapset vastustavat kuulolaitteita ja/tai sisäkorvaistutetta jossain kehityksen vaiheessa. Kun vanhemmat tietävät, että lapsi kuulee ja siten hyötyy laitteista, on taistelu kojeiden tai istutteiden kanssa motivoivampaa. Ammattilaisten tehtävänä onkin ohjata vanhempia huomaamaan lapsen edistymisen askeleet: “Huomasitko, Leevi kuuli noin pienen äänen!”, “Vau, Leevi erottaa ovikellon mikrosta!”.

Muista nämä:

• ole positiivinen – kuuleminen on kivaa!
• pidä pienet kädet kiireisenä
• ole kärsivällinen! Mitä enemmän lapsi kokee hyötyvänsä kuulokojeesta/istutteesta, sitä paremmin hän sitä käyttää

Lingin äänteet

Lingin äänteet (/m, u, a, i, s, sh/) ovat puheäänteitä, joiden taajuudet kattavat koko puhealueen. Lingin äänteet ovat helppo ja nopea tapa tsekata lapsen ”päivän kuulo”.

Tärkeää on huomata, että Lingin äännetesti ei mittaa äänteiden erottelukykyä (oliko kuultu äänne aa vai ii) vaan äänteiden havaitsemista (he-hei, kuulin jotain). Puheterapeutti osaa ohjata vanhempia sekä Lingin äänteisen pikatestauksessa että esimerkiksi äänteiden erottelun harjoittelussa.

Videoklipissä on katsottavissa yksi (vauhdikas ja amerikkalainen) tapa toteuttaa Lingin äännetesti arkitoimien lomassa:

Vauvojen ja taaperoiden puheterapia – kuka onkaan asiakas?

Pienten lasten kanssa työskennellessä terapeutin on hyvä muistaa, että itse asiassa hänen asiakkaansa onkin lapsen sijasta vanhempi. Suomalaisessa kuntoutussysteemissä varsin usein haasteena on vanhempien jääminen terapian ulkopuolelle lapsen ollessa päiväkodissa ja terapian toteutuessa siellä. Vanhempien ohjaus on kuitenkin edelleen ensiarvoisen tärkeää ja ohjauksen toteutusta täytyy miettiä porukalla. On myös tärkeää, että päiväkodin aikuiset sisäistävät jokapäiväisen kommunikaation merkityksen – kieli kehittyy kokemuksista, kieli kehittyy arjessa.

Hyvä terapeutti on tiedonlähde, valmentaja ja vanhempien peili. Terapeutti ohjaa vanhempia huomaamaan sekä oman että lapsen osaamisen, sillä lopulta tärkeintä on, että vanhemmat ovat varmoja osaamisestaan:  Minä osaan, minä pystyn, minä olen hyvä! Terapian jälkeen on hyvä kysyä vanhemmalta, mitä hän oppi tänään. Jos vanhempi ei ole oppinut mitään, on terapeutin hyvä kulkea kotiin peilin kautta.

Koulutus jatkuu huomenna, pysy siis blogin parissa ja pääset kiinni toisen päivän tunnelmiin. Kouluttajamme on taatusti hyvässä terässä, sillä häntä on hemmoteltu saunalla (ensimmäinen kerta ikinä!) ja hyvällä suomalaisella ruoalla.