Tunteita ja taitoja – tunnetaitoja
On kai trendikästä puhua tunteista näinä aikoina. Tunnetaitoihin törmää nykyisin ei vain parisuhteen, lasten kasvatuksen vaan jopa yrityselämän sektoreilla. Hyvänä esimerkkinä lienee Tekesin Fiiliksestä Fyrkaksi-ohjelma joka kannustaa yrityksiä yhdistämään tunnetta, tietoa, teknologiaa ja muita (aineettomia) tekijöitä jotta ne saisivat sitä kautta uutta asiakasarvoa ja kilpailuetua kansainvälisillä markkinoilla. Jos nyt vihdoinkin bisnesmaailma on herännyt tajuamaan tunnetaitojen merkityksen, on niiden merkitystä meillä Satakielessä arvostettu pitkään. Lauantaina (17.11.) Turun kristilliselle opistolle kerääntyi kiinnostunut joukko lasten vanhempia ja isovanhempia kuulemaan ja keskustelemaan omista ja lapsen tunnetaidoista. Aikuisten vuorovaikutteisen alustuksen ja keskustelun ajan lapset tapasivat vertaisiaan mukavan tunnetoiminnan parissa.
Päivän asiasisällöstä
Muutaman viime vuoden aikana on julkaistu useita kansainvälisiä tutkimuksia siitä miten kuulokojetta ja sisäkorvaistutetta käyttävät lapset tunnistavat perustunteita puhujan äänestä normaalikuuloisia paljon heikommin. Kuulon apuvälineet eivät välitä tällä hetkellä riittävästi tietoa puheen intonaatiovaihteluista, jotta tunnetiloja voitaisiin niiden avulla tarkasti hahmottaa. Varsinkin ironia ja sarkasmi ovat tunteita joita lasten on vaikea erottaa puhujan äänestä. Ne ilmaistaan usein merkitykseltään päinvastaisen kielellisen viestin lisäksi äänen sävelkorkeudella, voimakkuuden vaihtelulla, ilmaisun kestolla sekä puheen hidastamisella. Näiden tunteiden ymmärtäminen vaatii todella tarkkaa puheen erottelukykyä. Nuorten keskustelussa on yleistä kaikenlainen huumori, sanoilla ja kielellä leikkiminen sekä vihjailevat, epäsuorat ilmaisut. Miten selviääkään tästä kaikesta kuulovammainen lapsi, kun kuulevillakin lapsilla on välillä vaikeaa pysyä matkassa mukana?
Oma apu – paras apu
Päivän aikana pohdimme vanhempien kanssa kotikonsteja miten he voisivat tukea ja auttaa lastaan omien tunteiden tunnistamisessa, nimeämisessä ja ilmaisemisessa. Keinoja löytyi. Tunteita voi harjoitella tunnistamaan ensin itsessä ja sen jälkeen toisissa. Apuna voi käyttää arjen tilanteita, keskusteluja, leikkejä, pelejä ja kirjoja. Materiaalia on nykyisin jo aika paljon saatavilla. Myös kehonkielen viestit ja niiden tulkitseminen ovat tärkeä ja hyvä taito lapsen oppia. Tunnetaidot eivät ole kaikille helppoja ja yksinkertaisia. Hyväksi tunnetaituriksi tuleminen vaatii hyvän perimän, hyväksyvän ja turvallisen tunnesuhteen omiin vanhempiin, vanhempien tunnekielen mallin sekä paljon harjoittelua. Vanhemmat ovat lapselleen siis se tärkein tunneope.
Kotimatkan mietteitä
Päivä kului nopeasti, ja pian oli aika heittää iloiset tunneheipat, niin lapsille kuin aikuisille. Kotimatkalla junassa kuuntelin radiosta musiikkia. Yhtäkkiä puoli nukuksissa havahduin J. Kuoppamäen lauluun jonka sanat menivät jokseenkin näin ”Levitä vain siivet, ala liitää, koko maailman voit valloittaa. Ääriin taivaan saatat vapaana kiitää, sua siivet vahvat kun kannattaa…”
Mikä vahva metafora pienille satakielilapsille. Kun kotoa saa vahvat tunnejuuret, ei nuorena tarvitse kuin levittää siivet ja sanoa: ”Täältä tullaan elämä!”
